Voihan gifflar sentään

Jos ihminen syö päivässä pussillisen gifflar-pullia, olkoonkin minikorvapuusteja, voi olla, että hän ei laihdu.

Olen ollut nyt kaksi kuukautta ilman karkkia. Enää en edes haaveile makeisista. Se puoli tätä projektia on siis hallinnassa. Mikään muu ei sitten olekaan. Tämänpäiväisen gifflar-rietastelun jälkimainingeissa, vatsa kipeänä ja turvoksissa sekä yksi 1,5 litran pepsi max tyhjennettynä, on aika seuraavan askeleen.

Syyskuun ensimmäisestä päivästä aloitan pullien, keksien ynnämuiden karttamisen. Tämä pyrkimys koskee lähinnä kaupasta kaksin käsin kannettuja pullakeksiosaston tuotteita. Sallittujen listalla pysyy toistaiseksi jäätelö sekä joskus ja jouluna itseleivotut herkut. Työpaikalla herkkuja saa ottaa max kerran päivässä, ei joka jessuksen tauolla. Ei siis mitään totaalikieltäytymistä, mutta sen verran herkuttelun eteen nyt pitää nähdä vaivaa, että kaupasta ostetut eivät herkkulistalle kuulu. Että oppisi herkuttelemaan hillitysti ja ihmiksi.

Syyskuu, tervetuloa!